Stressinhallinta

---

Stressi on luonnollinen osa elämää. Sopivissa määrin se voi parantaa suorituskykyä ja keskittymistä, mutta pitkittyessään stressi kuluttaa kehoa ja mieltä. Siksi stressinhallinta ja palautuminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Tässä artikkelissa perehdymme enemmän stressinhalintaan. 

Stressiä ei ole syytä nähdä yksiselitteisesti negatiivisena ilmiönä, sillä se voi ilmetä sekä positiivisessa että kielteisessä muodossa. Eustressi, eli positiivinen stressi, syntyy tilanteissa, jotka haastavat mutta samalla innostavat. Näitä tilanteita ovat muun muassa uuden projektin aloittaminen, esiintyminen tai kilpailutilanteet. Eustressi lisää motivaatiota, parantaa keskittymistä ja voi jopa vahvistaa hyvinvointia lyhyellä aikavälillä.  Distressi sen sijaan on haitallista stressiä, joka syntyy liiallisista vaatimuksista, epävarmuudesta tai pitkäkestoisesta kuormituksesta. Distressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä, heikentäen suorituskykyä ja palautumista. Terveen stressinhallinnan tavoitteena onkin minimoida distressiä ja hyödyntää eustressin tuomaa energiaa rakentavalla tavalla. 

Stressin yleisimpiä psyykkisiä oireita ovat jatkuva jännittyneisyys, ärtyneisyys, hallitsemattomat tunteenpurkaukset, levottomuus, ahdistuneisuus sekä alakuloisuus. Myös muistivaikeudet, keskittymisongelmat, päätöksenteon vaikeus ja unihäiriöt ovat tyypillisiä merkkejä psyykkisestä kuormituksesta. Jos stressi jatkuu pitkään ilman helpotusta, se voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, työuupumukseen (burnoutiin), päihteiden väärinkäyttöön ja joissain tapauksissa jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Jatkuvaa ja pitkäkestoista stressiä tulee siis välttää. Psyykkinen valmennus ei ole ensihoito vakaviin mielenterveysongelmiin, vaan sillä pyritään ehkäisemään niitä ennalta. Terapia ja psyykkinen valmennus ovat itseasiassa vastakohtia toisilleen.

Stressinhallintaan on monia rakentavia sekä suhtautumista kehittäviä keinoja ja tässä alla luetellaan niistä muutama oleellinen. 

Tietoisuus on avain muutokseen. Stressinhallinta alkaa aina tilanteen tiedostamisesta. Jokaisen kokemus stressistä on yksilöllinen, ja siksi on tärkeää pysähtyä tunnistamaan omat kuormittavat tekijät. Tyypillisiä stressin lähteitä voivat olla esimerkiksi kiireiset työpäivät, jatkuvat keskeytykset, ihmissuhdeongelmat tai epäselvät odotukset. 

Yksi tehokas työkalu tähän on stressipäiväkirja/huolihetki: kirjaa ylös tilanteet, joissa tunnet stressiä, sekä niihin liittyvät fyysiset ja psyykkiset reaktiot. Käy nämä asiat läpi kerralla esim. 15 minuutin huolihetkessä. Kirjoittaminen auttaa hahmottamaan, milloin ja miksi stressitasosi nousevat sekä, miten niihin voisi vaikuttaa. Kun stressin lähteet tunnistetaan, niihin on mahdollista puuttua konkreettisesti ja suunnitelmallisesti. Itse olen huomannut, että perinteisen päiväkirjan kirjoittaminen ja omien ajatusten lukeminenkin auttaa stressitasojen tiedostamisessa. Jos jokin päivittäin tapahtuva asia on jatkuvasti stressitekijä, on syytä miettiä voiko sitä asiaa vähentää tai jopa kokonaan poistaa elämästä. 

Nämä kaksi asiaa tuovat huomattavaa helpotusta arkeen. Hyvä ajanhallinta on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä stressiä. Usein kiire ja kaaos eivät johdu tehtävien määrästä, vaan siitä, että tehtävät ovat hallitsemattomasti järjestetty. Kun opit suunnittelemaan päiväsi ennakoivasti ja realistisesti, arki selkeytyy ja stressi vähenee. Tehtävien priorisointiin kannattaa käyttää konkreettisia työkaluja esimerkiksi Eisenhowerin matriisi jakaa tehtävät neljään luokkaan: tärkeät ja kiireelliset, tärkeät mutta ei kiireelliset, kiireelliset mutta ei tärkeät, sekä ei kiireelliset eikä tärkeät. Tämän avulla opit keskittymään olennaiseen ja jättämään vähemmän merkitykselliset asiat vähemmälle huomiolle. Pienetkin suunnitelmallisuuden parannukset voivat tuoda suurta helpotusta. 

Terveelliset elämäntavat ovat stressin sietokyvyn tukipilari. Kehon ja mielen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Fyysinen terveydentila vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin kestämme psyykkistä kuormitusta. Terveelliset elämäntavat eivät ainoastaan ehkäise stressiä, vaan myös auttavat palautumaan tehokkaammin. Panosta monipuoliseen ja säännölliseen ruokavalioon, joka tukee aivojen ja hermoston toimintaa. Riittävä ja laadukas uni on erityisen tärkeä palautumisen kannalta. Yksikin huonosti nukuttu yö vaikuttaa mielialaan, keskittymiskykyyn ja kykyyn säädellä tunteita. Lisäksi liikunta, erityisesti aerobinen kuten kävely, pyöräily tai juoksu, vapauttaa kehoon hyvänolon hormoneja (endorfiineja) ja auttaa purkamaan stressihormonien kuormaa. Liikunnasta ei tarvitse tehdä suorituspaineen lähdettä. Tärkeintä on löytää tapa, joka sopii omaan arkeen. Tässä psyykkinen valmennus voi olla apuna. Usein ihmiset tietää, mikä on terveellistä, mutta sen sovittaminen arkeen voi olla haastavaa. Ulkopuolinen ja rehellinen tuki voi olla tässä äärimmäisen hyödyllistä. 

Stressin aikana keho menee niin sanottuun "taistele tai pakene" -tilaan, jossa sympaattinen hermosto on aktivoitunut. Tämän vastapainoksi tarvitaan rentoutumista, joka aktivoi parasympaattista hermostoa eli kehon palautumistilaa. Rentoutumistekniikoita on monenlaisia, ja jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan.  Hengitysharjoitukset ovat nopea ja tehokas keino laskea stressitasoja: jo muutama minuutti syvää, rauhallista hengitystä voi rauhoittaa sykettä ja kirkastaa mieltä.  Mindfulness- ja meditaatioharjoitukset auttavat pysähtymään hetkeen ja vähentävät murehtimista.  

Progressiivinen lihasrentoutus, jossa käydään systemaattisesti läpi kehon lihasryhmiä jännittäen ja rentouttaen niitä, voi auttaa erityisesti kehon jännitystilojen purkamisessa. Rentoutuminen ei ole laiskuutta. Se on välttämätöntä palautumiselle. 

Ihminen on luotu yhteyteen toisten kanssa. Sosiaalisilla suhteilla on valtava merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Ihmissuhteet tarjoavat peilin, turvaa ja tukea elämän eri tilanteisiin. Stressin keskellä monet vetäytyvät, vaikka juuri silloin muiden tuki olisi tärkeintä. Pelkkä puhuminen luotettavan ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi helpottaa oloa ja selkiyttää ajatuksia. Psyykkisessä valmennuksessa saat kanssakulkijan, joka sparrailee kanssasi vaikeimmistakin asioista. Valmennuksen aikana saat työkaluja, jotka edistävät psyykkistä hyvinvointia ja mahdollistaa suoriutumisen korkealla tasolla päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Raakarehellinen mutta myötuntoinen valmennusote kuvaa parhaiten otettani valmentamiseen. Olen saanut asiakkailtani positiivista palautetta juuri tästä piirteestä. 

Stressi kuuluu elämään ja oikein kohdennettuna se voi toimia jopa voimavarana. Kuitenkin pitkittyessään ja hallitsemattomana se kuormittaa kehoa ja mieltä, heikentäen hyvinvointia, työkykyä ja elämänlaatua. Tämän vuoksi stressinhallinta on oleellinen taito elämässä.